Mitä fysioterapia on?

Fysioterapia on tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa, joka yhdistää yhteen parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon, kliinisen osaamisen sekä asiakkaan uskomukset ja arvot. Fysioterapian pohjana on fysioterapiatiede, joka yhdistää monen muun tieteenalan tutkimusta ja tietoa. Modernissa fysioterapiassa asiakas on aktiivinen toimija ja terapian keskeisin sisältö on yksilöllisesti suunniteltu terapeuttinen harjoittelu. Lihasvoima- ja liikuntaharjoittelu on tämänhetkisen tutkimustiedon valossa tehokkain kuntoutusmuoto moniin tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydän- ja verenkiertoelimistön vaivoihin. Tämän vuoksi fysioterapiaa voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvissä kiputiloissa, sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa, urheilijoiden suorituskyvyn tukemisessa tai esimerkiksi osana syöpäpotilaiden kuntoutusta.

Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toiminnan rajoitteita. Keskeisenä tavoitteena on ylläpitää tai edistää toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä siihen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Alkukeskustelun ja tutkimisen pohjalta asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen fysioterapiasuunnitelma, jonka tarkoituksena on tukea hänen omaa aktiivista toimintaansa suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Fysioterapian toimenpiteet kohdistuvat yleisimmin synnynnäisen vamman, sairauden, tapaturman tai ikääntymisen aiheuttaman alentuneen toimintakyvyn edistämiseen. Urheilijoilla fysioterapia voi keskittyä erityisesti suorituskyvyn edistämiseen ja vammariskien pienentämiseen. Keskeisiä fysioterapian menetelmiä ovat ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Näitä menetelmiä on avattu alempana.

Fysioterapian kulku

Ensimmäistä kertaa fysioterapiaan tulevia pyydetään täyttämään esitietolomake asiakasrekisteria varten. Lomakkeessa kysytään muun muassa henkilötietoja, sairauksia, lääkityksiä ja vanhoja vammoja. Nämä tiedot ovat salassapidettäviä eikä niitä anneta eteenpäin kolmansille osapuolille ilman asiakkaan lupaa tai lain luomaa edellytystä.

Ennen varsinaista terapiaa asiakkaan kanssa käydään yhdessä läpi fysioterapian tavoitteita ja pohditaan miten ne saavutetaan. Tätä tukee asiakkaan haastattelu, havainnointi ja tutkiminen. Haastattelu sisältää erilaisia kysymyksiä joilla pyritään muun muassa selvittämään fysioterapiaan hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät ja mahdollinen oirehistoria. Havainnoinnissa voidaan tarkkailla kehon rakennetta, ryhtiä, liikkumista ja liikkumisen mahdollisia ongelmia, hengittämistä, lihaskireyksiä sekä mahdollisia puolieroja kehon rakenteissa.

Tutkimisella pyritään selvittämään tarkemmin vaivojen alkuperää. Tutkimiseen voi lukeutua alueen tunnustelu eli palpaatio, nivelten liikkuvuuksien mittaaminen, lihasvoiman testaus, kävelyn tarkkailu ja tilanteesta riippuen tietyt erityistestit. Vaivan syntytavan selvittäminen mahdollistaa täsmällisemmän terapian ja tätä kautta voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista. Hyvä tutkiminen on hyvän hoidon perusta.

Fysioterapiaprosessi

Pukeutuminen

Fysioterapiaan kannattaa varautua pukeutumalla mukaviin ja liikunnan salliviin vaatteisiin. Hyviä vaihtoehtoja ovat t-paita ja shortsit, collegehousut tai jumppatrikoot. Jalkineiksi soveltuu parhaiten sisäpelikengät tai ehjät sukat. Halutessasi voit ottaa mukaan myös juomapullon sekä hikipyyhkeen.

Ohjaus ja neuvonta

Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta on asiakkaiden toimintakykyä ja terveyttä edistävää toimintaa erilaisin menetelmin. Fysioterapeuttisessa ohjauksessa asiakasta tuetaan suuntaamaan voimavaransa yhdessä asetettujen fysioterapian tavoitteiden saavuttamiseksi etsien yhdessä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tavoitteiden saavuttamisen kautta fysioterapiaprosessissa tavoitellaan asiakkaan pysyvää toimintakyvyn muutosta. Ohjauksella tuetaan asiakkaan omaa toimintaa hänen hyvinvointinsa edistämisessä. Ohjaamisella ja neuvonnalla fysioterapeutti tukee asiakasta saavuttamaan yhdessä asetetut tavoitteet ja fysioterapian vaikuttavuus paranee.

Terapeuttinen harjoittelu

Terapeuttinen harjoittelu on tutkittuun tietoon perustuvaa aktiivisten ja toiminnallisten harjoitusten käyttöä asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä sairauksien ja vammojen ehkäisemiseksi. Harjoittelulla voidaan edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, nivelten liikkuvuutta ja/tai liikkumistaitoja, kuten kävelyä tai tasapainon hallintaa. Harjoittelun avulla voidaan lisätä kehonhallintaa ja asiakkaan käsitystä osaamisensa mahdollisuuksista ja rajoista.

Eräs monipuolisimmista terapeuttisen harjoittelun muodoista on voimaharjoittelu. Voimaharjoittelu soveltuu loistavasti maksimi-, perus-, ja nopeusvoimaharjoitteluun. Näitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun nostetaan jotain todella painavaa (maksimivoima), tehdään vähemmän painavalla taakalla paljon toistoja (perusvoima), tai juostaan bussiin (nopeusvoima). Fysioterapeutin ohjaamassa voimaharjoittelussa painojen (intensiteetin) tarkka säädettävyys mahdollistaa turvallisen tavan harjoitella ja se huomioi samalla voimaharjoittelun perusperiaatteet: yksilöllisyyden, säännöllisyyden, nousujohteisuuden ja spesifisyyden.

Voimaharjoittelusta on muutakin hyötyä kuin pelkkä lihasvoiman kehittyminen. Se mahdollistaa voimatasojen kehityksen kautta paremman toimintakyvyn arjessa. Voimaharjoittelu edistää myös luuntiheyden lisääntymistä eli ehkäisee osteoporoosia sekä hidastaa ikääntymiseen liittyviä haittavaikutuksia, kuten lihasvoiman heikkenemistä. Säännöllinen harjoittelu pienentää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Voimaharjoittelun terveyshyötyjä:

  • Lisää ja/tai ylläpitää lihasvoimaa ja -massaa
  • Vahvistaa luita ja ehkäisee luukatoa (osteoporoosia)
  • Vähentää rasvakudoksen määrää
  • Auttaa tyypin 2-diabeteksen hoidossa
  • Edistää sydämen ja verisuonten terveyttä
  • Vähentää sydämen ja verisuonten kuormitusta rasituksen aikana
  • Pienentää kaatumisriskiä ja lihasvoiman ja -massan vähenemistä (sarkopeniaa) ikääntyneillä

Manuaalinen ja fysikaalinen terapia

Manuaalinen terapia koostuu käsin tehtävistä tekniikoista, joilla pyritään edistämään asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä. Terapian tarkoituksena on palauttaa lihasten, hermojen, sidekudosten tai nivelrakenteiden toiminta optimaaliseksi. Terapiaa voidaan käyttää myös sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessa ja parantamisessa. Manuaaliseen terapiaan kuuluu oleellisena osana myös kudosten arviointi tunnustelemalla niiden jäykkyyttä tai liikkuvuutta. Käsillä tehtävien tekniikoiden lisäksi terapiaan voidaan sisällyttää asiakkaan itsensä tekemää liikettä esimerkiksi nivelten liikkuvuutta edistävissä tekniikoissa.

Fysikaalinen terapia koostuu erilaisista lämpö- ja kylmähoidoista sekä sähkökipuhoidoista. Fysikaalista terapiaa käytetään ensisijaisesti kivunlievitykseen, mutta sillä saattaa olla myös kudosten paranemisprosesseja tukeva vaikutus. Sähkökipuhoitoa (TENS) sekä kylmä- ja lämpöpakkauksia asiakas voi ohjauksen jälkeen hyödyntää omatoimisesti myös kotona.

Apuvälinepalvelut

Asiakkaan mahdollista apuvälineen tarvetta voidaan hoidon yhteydessä käydä läpi. Apuvälineen käytöllä pyritään edistämään toimintakykyä ja vähentämään esimerkiksi loukkaantumisen, leikkauksen tai ylirasitusvamman aiheuttamaa haittaa. Apuvälineohjauksessa voidaan tarvittaessa käydä läpi kyynärsauvojen tai muun liikkumisen apuvälineen mitoitus, käytön ohjaus sekä huollon tarve. Apuvälineitä voidaan käyttää monien eri tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon. Käyttöaiheita ovat esimerkiksi tenniskyynärpää, nilkan nyrjähdys, hyppääjän polvi tai selkäkivut.

Urheilufysioterapia

Urheilufysioterapiassa fysioterapeutti toimii urheilijan tukena osana muuta valmennustiimiä. Urheilufysioterapian tarkoituksena on auttaa urheilijaa ylläpitämään ja saavuttamaan optimaalinen toimintakyky, lisäämään harjoitettavuutta ja suorituskykyä sekä vähentämään loukkaantumisherkkyyttä. Loukkaantumisherkkyyttä voidaan pienentää esimerkiksi erilaisilla vahvistavilla harjoitteilla, liikkuvuusharjoittelulla, varusteiden huollolla sekä teippauksin ja sidoksin.

Eri lajeissa ilmenee erilaisia vaatimuksia ja fysioterapeutti voi omalta osaltaan tukea urheilijaa saavuttamaan oman lajinsa vaatiman huippukunnon. Pohjana tälle toimii laji- ja urheilija-analyysi, jotka purkavat osiin lajin vaatimukset sekä urheilijalta tarvittavat ominaisuudet. Loukkaantumisen jälkeen fysioterapia voi koostua kuntouttavista harjoitteista, jotka tukevat urheilijaa palaamaan lajin parin turvallisesti ja nousujohteisesti. Kaikkina harjoituskausina voidaan myös hyödyntää palautumista tukevia kehonhuollon toimenpiteitä, kuten esimerkiksi hierontaa tai hengitysharjoituksia.

McKenzie-menetelmä

McKenzien mekaaninen diagnostisointi ja terapiamenetelmä (MDT) on selkärangan sekä raajojen kiputilojen seikkaperäinen tutkimus-, diagnostisointi ja terapeuttinen lähestymistapa. Menetelmä koostuu kolmesta osasta: tutkiminen, hoito, ja ennaltaehkäisy. Tutkimisosassa asiakkaan oirekuva määritellään huolellisella haastattelulla mitä seuraa fyysinen tutkiminen. Varsinainen hoito pohjautuu tutkimisosiossa tehtyihin havaintoihin. MDT korostaa ohjausta ja asiakkaan aktiivista osallistumista oman vaivansa hoitamisessa. Näin lievitetään nopeasti asiakkaan kipua, palautetaan normaali toiminta ja samalla hoitokertojen määrää minimoidaan.

McKenzie-menetelmä

Tavoitteena on, että asiakas oppii itsehoitokeinoja, joilla hän pystyy hallitsemaan olemassa olevaa kipua, ennaltaehkäisemään vaivoja ja toisaalta estämään uusien kipujaksojen paheneminen. Menetelmää käytetään muun muassa välilevynpullistumien, lyhentyneiden kudosten, kiinnikkeisten hermojuurien, ryhtiongelmien sekä jännevammojen hoitoon. Hoidon tukena voidaan hyödyntää McKenzie-tyynyjä.